Vanishing Lapps, progress in action. Finnish lappology and representations of the Sámi in publicity in the early 20th century

Автор: Veli-Pekka Lehtola

Журнал: Arctic and North @arctic-and-north

Рубрика: The Sámi: some aspects of Nordic research

Статья в выпуске: 27, 2017 года.

Бесплатный доступ

The article examines how the representations of the Sámi were constructed in Finnish studies on Sámi in 1920 and 1930s. The role of racial studies in the Finnish lappology remained a short-period influence, while the dominant scientific field of interest, the Finno-Ugric research, had it´s own hierarchies concerning the Sámi, implied in the multi-disciplinary field from linguistics to folkloristics and ethnology. This branch was challenged by the human anthropological or cultural geographical position, emphasizing the cultural adaptation to the environment as the guiding force formulating Sámi societies. Besides purely scientific knowledge, the article studies the extensive field of other Sámi descriptions, which spanned from travel guides to newspaper articles. It suggests that this mixture of scientific and political interests together with stereotypical representations of the Sámi forms the context for the poor reputation of lappology among the later researchers.

Еще

Finnish lappology, Finno-Ugric research, human anthropology, representations of the Sámi

Короткий адрес: https://sciup.org/148318589

IDR: 148318589   |   DOI: 10.17238/issn2221-2698.2017.27.94

Список литературы Vanishing Lapps, progress in action. Finnish lappology and representations of the Sámi in publicity in the early 20th century

  • Pulkkinen R. Research History of the Lappology. The Saami — A Cultural Encyclopaedia / ed. Kulonen U. — M, Seurujärvi-Kari I. and Pulkkinen, R. Helsinki: SKS. 2005. 506 p.
  • Mathisen S.R. Changing Narratives about Sami Folklore: A Review of Research on Sami Folklore in the Norwegian Area. Sami Folkloristics/ ed. Pentikäinen J. et al., Turku: Nordic Network of Folklore.2000, 284 p.
  • Hirvonen V. Sámeeatnama jienat: sápmelaš nissona bálggis girječállin. Guovdageaidnu: DAT, 1999. 252 p.
  • Seurujärvi-Kari I. Saami studies. The Saami — A Cultural Encyclopaedia / ed. Kulonen U. — M, Seurujärvi-Kari I. and Pulkkinen R. Helsinki: SKS. 2005. 506 p.
  • Pääkkönen E. Saamelaisuus sirkumpolaarisena etnisyytenä. Dieđut 1/1995, Oulu and Kautokeino: University of Oulu, Research Institute of Northern Finland, Sámi Instituhtta, 1995. 129 p.
  • Isaksson P. Kumma kuvajainen. Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia. Pohjoiset historiat 1. Inari: Kustannus-Puntsi,2001. 397 p.
  • Sammallahti P. 1985. Saamelaiset ja saamen kieli. Lappi 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa/ chief ed. Linkola M. Hämeenlinna, Arvi A. Karisto Oy, 1985, pp. 151–166.
  • Müller-Wille L. Finnish Lapland between south and north: developments in anthropology and human geography since the 1920. Terra No1 (101),1989.pp. 67–77.
  • Hansen L.I. Just K. Qvigstad's contribution to the study of Sami culture. Acta Borealia 1992; Volum 9 (2), pp. 47–68.
  • Rautio Helander K. Namat dan nammii. Sámi báikenamaid dáruiduhttin Várjjaga guovllus Norgga uniovdnaáiggi loahpas.Kautokeino: Sámi Insituhtta, 2008. 317 p.
  • Lehtola V.-P. “The Right to One´s Own Past”. Sámi cultural heritage and historical awareness. The North Calotte. Perspectives on the Histories and Cultures of Northernmost Europe/LähteenmäkiM. and Pihlaja P. M. Publications of the Department of History. Helsinki and Inari: University of Helsinki and Kustannus-Puntsi Publishing. 2005.180 p.
  • Vahtola J. Petsamo Suomen tieteen tutkimuskohteena. Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920–1944/ed. Vahtola J. andOnnela S. Rovaniemi: Petsamo-Seura.1999. 796 p.
  • Itkonen T. Saatesanat. Itkonen, T. I.: Lapin-matkani. Helsinki: WSOY, 1991. 304 p.
  • Paasilinna E. Kansan palvelijoita. Kootut kirjoitukset 1964–1984. Helsinki: Otava,1986. 428 p.
  • Massa I. The problem of the development of the north between the wars: some reflections of Väinö Tanner’s human geography. Fennia No2 (162). 1984. pp. 201–215.
  • Susiluoto P. Suomen ajan ihmismaantiedettä Petsamossa. Ihmismaantieteellisiä tutkimuksia Petsamon seudulta, 1 Kolttalappalaiset/ ed. Susiluoto P. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2000. 110 p.
  • Nyyssönen J. Väinö Tanners uförutsedda karriär — från statsexpert till emigrerad professor.Historiska och litteraturhistoriska studier 90, Årsbok för Svenska Litteratursällskapet I FinlandHelsingfors 2015, pp. 135–170.
  • Lehtola V.-P. Research and Activism in Sámi Politics: The Ideas and Achievements of Karl Nickul towards Securing Governance for the Sámi. Acta Borealia №1 (22).2005. pp. 153–169.
  • Kemiläinen A. Mongoleista eurooppalaisiksi suomalaisessa roduntutkimuksessa. Mongoleja vai germaaneja/ed. Kemiläinen A. Helsinki: Suomen historiallinen seura.1985. 549 p.
  • Itkonen T.I. Suomen lappalaiset I–II. Helsinki: WSOY,1948. 589 and 629 p.
  • Itkonen T. Pippinä ja pappina. Helsinki: WSOY, 1970. 464 p.
  • Hildén K.: Antropologiset tunnusmerkit. Suomen maantieteen käsikirja/ed. in chief Hildén K. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1936, p. 19–66.
  • Therman E.,: Noitien ja paimentolaisten parissa. Finnish version: Heikki Annanpalo. Helsinki: WSOY, 1939/1990. 390 p.
  • Lindeqvist K.O. Suomen historia. Helsinki: WSOY, 1926. 546 p.
  • Ruuth J.W. Suomen asutus ja valtiolliset rajat vuoteen 1617. Oma maa 1. Helsinki: WSOY,1920. pp. 101–105.
  • Korpijaakko K., Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi–Suomessa: Oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja oikeuksista ennen 1700-luvun puoliväliä. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1989. 595 p.
  • Hämäläinen Antti 1945: Teno — Suomen kaunein joki. Helsinki: WSOY. 112 p.
  • Lehtola V-P. Sami on the stages and in the zoos of Europe. L´Image du Sápmi II. Études compares.Textesréunis par KajsaAndersson/ ed. AnderssonK.Örebro University: Humanistic Studies at Örebro University, 2013, р. 324–352.
  • Pälsi S. Petsamoon kuin ulkomaille. Helsinki: Otava, 1931. 101 p.
  • Lampén E. Jäämeren hengessä. Jyväskylä: Gummerus, 1921. 239 p.
  • Turja I. Ruijan rantaa ja Ruijan merta. Kveenejä ja kinttupolkuja.Helsinki: WSOY,1928.188 p.
  • Setälä S. Pohjoista kohti. Kotimaan kirja. Maakuntalukukirja. Lappi-Petsamo/ ed. Hänninen, L., Kohonen, A. and Setälä E. N.Helsinki: Otava,1927, р. 5–15.
  • Manninen E.N. 1934/1998, Kahdentoista härjän raito. Inari: Kustannus-Puntsi. 247 p.
  • Launis A.: Kaipaukseni maa.Lapinkävijän matkamuistoja. Jyväskylä: Gummerus, 1922. 121 p.
  • Nickul K. Suenjel, kolttain maa. Terra №2 (45). 1933, р. 68–86.
  • Vaasan Jaakkoo. Petsamhon valaskaloja onkimhan. Matkakuvaus. Jyväskylä: Gummerus, 1924. 216 p.
  • Mörne H. Ruijan rannoilta Petsamon perukoille. Finnish version V. Hämeen-Anttila. Hämeenlinna: Karisto, 1939. 259 p.
  • Koskimaa J. Pohjalaisia ja peräpohjalaisia. Oulu: Kirjola,1920. 189 p.
  • Wallenius K.M. Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä. Helsinki: WSOY, 1933. 191 p.
  • Lehtola V.-P. Wallenius — kirjailijakenraali K. M. Walleniuksen elämä ja tuotanto. Oulu: Pohjoinen, 1994.441 p.
  • Ilmari E. Vedenjakajan takaa. Erämaanmiesten parissa Lapin kairoilla ja kiveliöissä. Jyväskylä: Gummerus, 1934. 159 p.
  • Rosberg J.E. Lappi. Helsinki: Kansanvalistusseura, 1911. 240 p.
  • Paasilinna E. Maailman kourissa. Historiaa ja muistoja Petsamosta. Helsinki: Otava, 1983. 457 p.
  • Broberg G. Lappkaravaner på villovägar. Antropologin och synen på samerna fram mot sekelskiftet 1900. Lychnos: Lärdomshistoriska Årsbok 1981–82, р. 27–86.
  • Lindroth S. Terveyssisarena tunturipitäjässä. Mäntsälä: self-published book, 1970. 181 p.
  • Paulaharju S. Kolttain mailta. Helsinki: WSOY, 1922/1977. 237 p.
  • Nickul K. Saamelaiset kansana ja kansalaisina. Helsinki: SKS, 1970. 324 p.
Еще
Статья научная