Väinö Tanner and the discourse on racial difference

Автор: Jukka Nyyssönen

Журнал: Arctic and North @arctic-and-north

Рубрика: The Sámi: some aspects of Nordic research

Статья в выпуске: 27, 2017 года.

Бесплатный доступ

The article charts a previously lesser-known aspect of research on the Skolt Sami by Väinö Tanner — his ideas on the Skolt Sami as a race. Tanner’s place in the scholarly field of racial theorizing and the discursive resources on which he relied are examined. One inspiring contemporaneous discourse was the Finnish hygienic discourse and the improvement of the nation’s health, towards which Tanner leaned. He reproduced aspects of the more aggressive eugenic discourse articulated by his ethnic peers, the Finland-Swedes, but the discourse on their racial superiority was unusable, given the agenda of his book, to elevate the Skolt Sami in the racial hierarchies. The economic organization of society was decisive for Tanner, rather than race, making him a Social evolutionist.

Еще

Väinö Tanner, research on race, studies on Sami, the Skolt Sami

Короткий адрес: https://sciup.org/148318591

IDR: 148318591 | DOI: 10.17238/issn2221-2698.2017.27.143

Список литературы Väinö Tanner and the discourse on racial difference

Kemiläinen A. Suomalaiset — outo Pohjolan kansa, Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti. Helsinki, Suomen Historiallinen Seura, 1993, 428 p.
Lake M. and Reynolds H. Drawing the Global Colour line, White Men’s Countries and the International Challenge of Racial Equality. Cambridge, Cambridge University Press, 2008, 376 p.
Tydén M. Från politik til praktik, De svenska steriliseringslagarna 1935–1975. Stockholm, Stockholm universitet, 2002, 622 p.
Lehtola V-P. Saamelaiset suomalaiset — kohtaamisia 1896–1953. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012, 532 p.
Kylli R. Saamelaisten kaksi kääntymystä, Uskonnon muuttuminen Utsjoen ja Enontekiön lapinmailla 1602–1905. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012, 320 p.
Susiluoto P. Suomen ajan ihmismaantiedettä Petsamossa. Ihmismaantieteellisiä tutkimuksia Petsamon seudulta, 1 Kolttalappalaiset/ed. Susiluoto P. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2000. pp. 9–31.
Gunaratnam Y. Researching Race and Ethnicity, Methods, Knowledge and Power. London, Sage Publications, 2003, 224 p.
Isaksson P. Kumma kuvajainen, Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelainen ja suomalainen fyysinen antropologia. Inari, Kustannus Puntsi, 2001, 402 p.
Kyllingstad J.R. Kortskaller og langskaller, Fysisk antropologi i Norge og striden om det nordiske herremennesket. Oslo, Scandinavian Academic Press/Spartacus Forlag AS, 2004, 226 p.
Rosberg J.E. Lapplynne, Helsingfors, Söderström, 1922, 204 p.
Cvetkovski R. Introduction: On the Making of Ethnographic Knowledge in Russia. An Empire of Others, Creating Ethnographic Knowledge in Imperial Russia and the USSR/ed. Cvetkovski R. And Hofmeister A. Budapest-New York, Central European University Press, 2014, pp. 1–22.
Tanner V. Antropogeografiska studier inom Petsamo-området. 1 Skoltlapparna, Fennia, 1929, № 4, volume 49, pp. 1–518.
Rosberg J.E. Anteckningar om lapparna i Finland, Geografiska Föreningens Tidskrift, 1910, volume 22, pp. 1–127.
Mogilner M. Beyond, against, and with Ethnography: Physical Anthropology as a Science in Russian Modernity. An Empire of Others, Creating Ethnographic Knowledge in Imperial Russia and the USSR/ed. Cvetkovski R. and Hofmeister A. Budapest–New York, Central European University Press, 2014, pp. 81–119.
Friis J.A. En Sommer i Finmarken, Russisk Lapland og Nordkarelen, Skildringer af Land og Folk. Christiania, Alb. Cammermeyer, 1871, 390 p.
Helland A. Norges land og folk topografisk-statistisk beskrevet 20 D. 2, Topografisk-statistisk beskrivelse over Finmarkens amt Befolkning og historie. Kristiania, Aschehoug 1906, 767 p.
Wiklund K.B. Språken i Finland 1880–1900, Ymer, 1905, volume 25, pp. 132–149.
Nickul K. The Skolt Lapp Community Suenjelsijd during the Year 1938. Stockholm, Nordiska Museet, Hugo Gebers förlag, 1948, 90 p.
Molarius P. “Veren äänen” velvoitteet — yksilö rodun, perimän ja ympäristön puristuksessa. Uusi uljas ihminen, eli modernin pimeä puoli/ed.Härmänmaa M. and Mattila M. Jyväskylä, Atena Kustannus Oy, 1998, pp. 94–116.
Hakosalo H. Elsa Ryti ja naisen mahdollisuudet 1920-luvun suomalaisessa lääketieteessä. Historiallinen Aikakauskirja, 2012, volume 110, pp. 35–50.
Knapas R. Språkstrid och högerextremism. Finlands svenska litteraturhistoria, Andra delen: 1900– talet, Uppslagsdel/ ed. Zilliacus, C. Helsingfors/Stockholm, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Bokförlaget Atlantis, 2000, pp. 140–142.
Mattila M. Suomen ruotsinkieliset ja laadukkaamman väestön vaatimus. Uusi uljas ihminen, eli modernin pimeä puoli/ed. Härmänmaa M. and Mattila M. Jyväskylä, Atena Kustannus Oy, 1998, pp. 117–141.
Nyyssönen J. The Control of the Cultural Borders between the Finns and the Skolt Sami, From Ambivalence to Respect of the Border, Journal of Northern Studies, 2009, volume 3, pp. 43–54.
Halmesvirta A. Vaivojensa vangit, Kansa kysyi, lääkärit vastasivat — historiallinen vuoropuhelu 1889–1916. Jyväskylä, Atena Kustannus Oy, 1998, 338 p.
Thuesen S. Fremmed blandt landsmænd, Grønlandske kateketer i kolonitiden. Nuuk, Forlaget Atuagkat, 2007, 398 p.
Heinonen V. Talonpoikainen etiikka ja kulutuksen henki, Kotitalousneuvonnasta kuluttajapolitiikkaan 1900-luvun Suomessa. Helsinki, Suomen Historiallinen Seura, 1998, 448 p.
Kylli R. Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen Utsjoella ja Inarissa 1742–1886. Rovaniemi, Pohjois- Suomen Historiallinen Yhdistys, 2005, 530 p.
Halmesvirta A. Sports as Panacea: Hygiene and the Rise of Sports Movement in Finland, 1880–1920. Ideology and Argument, Studies in British, Finnish and Hungarian Thought. Helsinki, SKS, 2006, pp. 204–221.
Tanninen M. Halun ja järjen taistelukentillä, Sosiaalihygieenisen seksuaalimoraalin vaatimukset Max von Gruberin luennossa Die Prostitution vom Standtpunkte der Sozialhygiene aus betrachtet (1900). Relatiivisuuden ylistys, Kirjoituksia tieteen ja tieteiden historiasta/ ed. Koivunen L. and Tunturi J. Turku, Turun yliopisto, 2013, pp. 153–168.
Tanner V. Voidaanko Petsamon aluetta käyttää maan hyödyksi? Keinoja ja tarkoitusperiä. Fennia, 1927, № 3, volume 49, pp. 1–122.
Okkonen J. «Rodullisen erityisyyden» paradigman muotoutuminen Japanissa 1940–luvulla. Vieraan rajalla/ed. Alenius, K. and Fält O.K. Rovaniemi, Pohjois–Suomen Historiallinen Yhdistys, 2012, pp. 65–72.

Еще

Статья научная