A cosmopolitan, Sami-friendly scholar? Väinö Tanner on the best way to treat the Sami

Автор: Jukka Nyyssönen

Журнал: Arctic and North @arctic-and-north

Рубрика: Economics, political science, society and culture

Статья в выпуске: 25, 2016 года.

Бесплатный доступ

The topic of this article is Väinö Tanner’s views on Sami policies, which are examined from numerous perspectives, including his personal career and Nordic Sami policies. The discursive resources that he re-produced are also charted. Of the Sami policies in existence at that time, Tanner advocated the Swedish variant, which suited better the agenda of his scholarly production on the Skolt Sami. The origins of his choice are located in his long-term professional contact with Swedish experts on the Sami and the expert role provided by Swedish discourses on the Sami. The anti-Finnish agenda in his scholarly production, and his consequent wish to elevate the Sami in the hierarchies of that time, rendered the more aggressive Norwegian rhetoric on the Sami unusable. In addition, Tanner showed signs of a cultural sensitivity that made him suspicious of assimilative policies.

Еще

Väinö Tanner, Sami research, history of Sami policies, history of minority policies

Короткий адрес: https://sciup.org/148318616

IDR: 148318616   |   DOI: 10.17238/issn2221-2698.2016.25.23

Список литературы A cosmopolitan, Sami-friendly scholar? Väinö Tanner on the best way to treat the Sami

  • Massa, I., Arktisen kulttuurintutkimuksen juurilla. Väinö Tanner suomalaisen antropogeografian uranuurtajana. Suomalaisen antropologian uranuurtajia / ed. Kelles-Viitanen A. Helsinki: Finlands antropologiska sällskapets skrifte 7. 1981. 171 p.
  • Massa, I., The problem of the development of the north between the wars: some reflections of Väinö Tanner’s human geography. Fennia No2 (162). 1984. pp. 201–215.
  • Susiluoto, P., Suomen ajan ihmismaantiedettä Petsamossa (Human geography in Petsamo during the Finnish era). Ihmismaantieteellisiä tutkimuksia Petsamon seudulta, 1 Kolttalappalaiset / ed. Susiluoto P. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2000. 110 p.
  • Susiluoto, P., Two Skolt Geographies of Petsamo during the 1920s and 1930s. Encountering the North, Cultural Geography, International Relations and Northern Landscapes/ ed. Möller F. And Pehkonen S. Aldershot: Ashgate. 2003. 294 p.
  • Susiluoto, P., Väinö Tanner: Some remarks on critical dimensions of Antropogeografiska. I går, i dag imorgon – Samerna, politiken och vetenskapen/ ed. Sköld P. And Axelsson P. Umeå: Skrifter från Centrum för Samisk forskning 4. 2005. 272 p.
  • Andresen, A., Sii’daen som forsvant, Østsamene i Pasvik etter den norsk-russiske grensetrekningen I 1826. Kirkenes: Sør-Varanger Museum, 1989, 194 p.
  • Tanner, V., Antropogeografiska studier inom Petsamo-området. 1 Skoltlapparna. Fennia No4 (49). 1929. pp. 1–518.
  • Shapin, S., Social uses of science. The Ferment of Knowledge, Studies in the Historiography of Eighteenth-Century Science/ ed. Rousseau G. S. and Porter R. Cambridge: Cambridge University Press. 1982. 500 p.
  • Mathiesen, S. R., Changing Narratives about Sami Folklore, A Review of Research on Sami Folklore in the Norwegian Area. Sami Folkloristics/ ed. Pentikäinen J. et al., Turku: Nordic Network of Folklore. 2000. 284 p.
  • Shapin, S., History of Science and its Sociological Reconstructions. History of Science No49 (20:3). 1982. pp. 157–211.
  • Wenner, C-G., V. Tanner, En minnesteckning. Svensk Geologisk Årbok (24). 1948. pp. 181-189.
  • Lundqvist, G., Väinö Tanner: f. d. professor i geografi vid universitetet i Helsingfors: geolog hos Skånska Cement AB i Malmö. Stockholm: Levnadsteckningar över Kungl. Svenska Vetenskapsakademiens ledamöter 9. 1968.
  • Strömberg, J., Den högre utbildningens expansion och studenterna från de svenskspråkiga skolorna i Finland ca 1880-1920. Historisk Tidskrift för Finland No2 (92). 2007. pp. 229–258.
  • Tanner, V., Studier öfver kvartärsystemet i Fennoskandias nordliga delar. III. Om landisens rörelser och afsmältning i finska Lappland och angränsande delar. Bull. Comm. Géol. Finlande 28. 1914. 667 p.
  • Michelsen, K-E., Tiede rauhan ja sodan vuosina. Suomen tieteen historia 4. Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia 1880-luvulta lähtien/ ed. Tommila P. et al. Helsinki: WSOY. 2002. 699 p.
  • Rantala, L., Kuolaan, Venäjän vallan aikana Kuolan niemimaalla käyneet suomalaiset tiedemiehet ja heidän kirjoituksensa. Rovaniemi: Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä raportteja 5, 2008. 71 p.
  • Andersson, E., Språkvård genom litteratur. Finlands svenska litteraturhistoria, Andra delen: 1900-talet, Uppslagsdel / ed. Zilliacus C. Helsingfors/Stockholm: Svenska Litteratursällskapet i Finland, Bokförlaget Atlantis. 2000. 516 p.
  • Nyyssönen, J., Väinö Tanner in the field – The early encounters between a state official and Sami herders in the field during the reindeer pasture crisis in Torne Lappmark. Transcultural Encounters/ed. Alenius K. and Lehtola V-P. Rovaniemi: Studia Historica Septentrionalia 75. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys. 2015. 290 p.
  • Selén, K., Ulkoasiainhallinto. Suomi 75, Itsenäisen Suomen historia 2 / ed. Tarkka J. et al. Helsinki: Weilin+Göös. 1992. 303 p.
  • Tanner produced pro memorias for peace negotiations during his engagements. Lampio, E. And Hannikainen, L., Petsamon opas. Helsinki: Otava. 1921. 133 p.
  • Nummela, I., Nickeltransporterna från Petsamo. Petsamo och havet / ed. Engman M. And Westerlund K. Åbo: Sjöhistoriska Institutet vid Åbo akademi, 2009. 225 p.
  • Vahtola, J., Kaivostoiminta Petsamossa. Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944 / ed. Vahtola J. and Onnela S. Rovaniemi: Petsamo-Seura. 1999. 796 p.
  • Kaukiainen, L., Avoin ja suljettu raja, Suomen ja Norjan suhteet 1918–1940. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1997. 270 p.
  • Lantto, P., Lappväsendet, Tillämpningen av svensk samepolitik 1885-1971. Umeå: Miscellaneous publications no. 14, Publications from Vaartoe – Centre for Sami Research, Umeå University, 2012. 548 p.
  • Lundmark, L., “Lappen är ombytlig, ostadig och obekväm”, Svenska statens samepolitik i rasismens tidevarv. Umeå: Norrlands universitetsförlag, 2002. 198 p.
  • Eriksen, K. E. and Niemi, E., Den finske fare, Sikkerhetsproblemer og minoritetspolitikk i nord 1860-1940. Oslo: Universitetsforlaget, 1981. 470 p.
  • Jernsletten, R., Samebevegelsen i Norge, Idé og strategi 1900-1940. Tromsø: Skriftserie – Nr. 6, Sámi dutkamiid guovddáš/Senter for samiske studier, Universitetet i Tromsø, 1998. 192.
  • Minde, H., Assimilation of the Sami — Implementation and Consequences. Acta Borealia No2 (20). 2003, pp. 121–146.
  • Tanner, V., Voidaanko Petsamon aluetta käyttää maan hyödyksi? Keinoja ja tarkoitusperiä. Fennia No3 (49). 1927. Pp. 1–122.
  • Kihlman, A. O., Bericht einer naturwissenschaftlichen Reise durch Russich Lappland im Jahre 1889. Fennia No6 (3). 1889. Pp. 1–40.
  • Tanner, Väinö: Petsamon alueen paikannimiä 1, Lappalaisia paikannimiä (The place-names in Petsamo-region 1, Lappish place-names), Fennia No 2 (49). 1928. Pp. 1–36.
  • Turi, J., Min bok om samene. Karasjok: ČálliidLágádus, (1910) 2011. 206 p.
  • Cairns, A. C., Citizens Plus, Aboriginal Peoples and the Canadian State. 2nd printing. Vancouver, Toronto: UBC Press, 2001. 282 p.
Еще
Статья научная