Пограничная провинция: основные черты развития Северной Карелии после Второй мировой войны (перевод с фин. яз. Ю. М. Килин)

Автор: Бьрн Исмо

Журнал: Studia Humanitatis Borealis @studhbor

Статья в выпуске: 2 (5), 2015 года.

Бесплатный доступ

История провинции Северная Карелия с окончания Второй мировой войны до настоящего времени определяется ее расположением на границе с Советским Союзом, с 1992 г.- с Россией. Основные тенденции экономического развития Северной Карелии в этот период соответствуют аналогичным процессам в соседних регионах Финляндии, а также в странах Западной Европы. Путь, по которому шло социально-экономическое развитие Северной Карелии, однако, был более извилистым, а изменения более резкими, чем в других регионах страны. Динамичный рост населения после войны в 1940-х-1950-х гг. сменился еще более быстрым оттоком населения. Массовый отток сельского населения в 1960-х и 1970-х гг. нанес очень сильный удар по Северной Карелии, но в то же время в Йоэнсуу и других городах увеличилась численность и плотность постоянного населения. Значимым явлением стал выход женщин на рынок труда. В 1970-х гг. Северная Карелия пережила быструю индустриализацию, результатом которой стало изменение производственной структуры экономики региона...

Еще

История, граница, приграничные территории, (финская) северная карелия, Россия, отток сельского населения, экономическое развитие, миграция, туризм

Короткий адрес: https://sciup.org/147225758

IDR: 147225758

Список литературы Пограничная провинция: основные черты развития Северной Карелии после Второй мировой войны (перевод с фин. яз. Ю. М. Килин)

Asutushallinto 1917-1967. Helsinki 1967. 148 s.
Björn I. Kaikki irti metsästä. Metsän käyttö ja muutos taigan reunalla itäisimmässä Suomessa erätaloudesta vuoteen 2000. Bibliotheca Historica 49. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki, 1999. 268 s.
Cronberg T. Border-crossings. The Co-construction of National Security and Regional Development. Eskelinen H. Liikanen I. &
Oksa J. Curtains of Iron and Gold. Reconstructing Borders and Scales of Interaction. Ashgate. Aldershot, 1999. P. 317-328.
Davydova O. Suomalaisena, venäläisenä ja kolmantena. Etnisyysdiskursseja transnationaalissa tilassa. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 57. Joensuu. 2009. 146 s.
Davydova O., Pöllänen P. Gender on the Finnish-Russian Border: National, Ethnosexual and Bodily Perspective//Virkkunen J. Uimonen P., Davydova O. (eds.) Ethonosexual Processes. Realitiens, Sterotypes and Narratives. Kikimora Publications. Aleksanteri Series 6/2012. P. 7-25.
Elsinen P. Joensuun historia, osa VI, vuodet 1954-1980. Joensuun kaupunki. Joensuu. 1998. 271 s.
Eskelinen J., Niiranen K. Itä-Suomen talouskehityksen pitkä linja ja nykyiset ongelmat. Kansantaloudellinen Aikakauskirja (2003) 99:3. S. 43-58.
Itkonen H., Kortelainen J. Rantakentältä maailmalle. Kiteen pesäpallo, lajikulttuuri ja yhteiskunta. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 146. Helsinki. 99 s.
Kantanen K. Kylä metsässä -metsä kylässä. Metsätalous ja pohjoiskarjalainen syrjäkylä Naarva. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 78. Joensuu. 1986. 117 s.
Katajala K. & Juvonen J. Mikä oli ja mikä on maakunta//Katajala K., Juvonen J. (toim.). Maakunnan synty. Pohjois-Karjalan historia 1809-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1089. Helsinki. 2006. S. 13-27.
Kinnunen E. Elinkeinoelämän ja maakunnan puolesta. Pohjois-Karjalan kauppakamari 1954-2004. Joensuu. 2004. 131 s.
Kinnunen E. Omalle maakunnalle, yhteiselle hyvälle. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1936-2006. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Joensuu. 2006. 218 s.
Kinnunen E. Väestö ja elinkeinorakenne//Ismo Björn (toim.). Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. 458 s.
Kirkinen H. Kehitysalue-kehitysmaa. Laulu kotimaisesta kolonialismista. Omega. Kirjayhtymä. Tampere. 1972. 111 s.
Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa 2011. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 153. 2012. 20 s.
Laine J. Border Paradox: Striking a Balance between Access and Control in Asymmetrical Border Settings. Eurasia Border Studies 2012/3. P. 51-79.
Laitinen E. Vuoden 1945 maanhankintalain synty, sisältö ja toteutus//Laitinen E. (toim.) Rintamalta raiviolle. Sodanjälkeinen asutustoiminta 50 vuotta. Atena Kustannus Oy. Jyväskylä. 1995. S. 52-138.
Laurén K. Fear in Border Narratives: Perspectives of the Finnish-Russian Border. Borders and Life-Stories. Folklore Vol. 52 (2012). P. 39-62.
Mustonen J. Sukupolvesta toiseen//Katajala K. & Juvonen J. (toim.) Maakunnan synty. Pohjois-Karjalan historia 1809-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1089. Helsinki. 2006. S. 27-60.
Nevala A. Koulutuksesta kouluttautumiseen?//Björn I. (toim.) Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. 458 s.
Paasi A. Neljä maakuntaa. Maantieteellinen tutkimus aluetietoisuuden kehittymisestä. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. N:o 8. Joensuu. 1986. 345 s.
Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007-2013. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 108. 2007. 20 s.
Pohjois-Karjalan Trendit. Talouskatsaus 1. Toukokuu 2013. 16 s.
Pöllänen, P. Hoivan rajat. Venäläiset maahanmuuttajanaiset ja ylirajainen perhehoiva. Väestön tutkimuslaitoksen julkaisusarja D 57. Väestöliitto. Helsinki. 2013. 222 s.
Rannikko P. Metsätalous ja kylä. Suurmetsätalouden vaikutus maaseudun asutusrakenteeseen 1900-luvulla. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 81. Joensuu. 1987. 85 s.
Rannikko P. Metsätyö-pienviljelijäkylä. Tutkimus erään yhdyskuntatyypin noususta ja tuhosta. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 12. Joensuu. 1989. 114 s.
Ruotsala H. Kaksi kukkaroa ja kaksi kelloa. Ylipaikkaisuutta ja monipaikkaisuutta Tornion-Haaparannan kaksoiskaupungissa. Sanajalka 53 (2011). P. 196-217.
Saloheimo V. Kaskesta karjaan. Satakuusikymmentä vuotta pohjoiskarjalaista maataloutta. Pohjois-Karjalan maanviljelysseura. Joensuu. 1973. 279 s.
Saukkonen P. Arvioita Venäjä-yhteistyön työllistävistä vaikutuksista ja venäläistaustaisen henkilön käytöstä Pohjois-Karjalassa. Käsikirjoitus. Spatia. 2011. 14 s.
Säkenöivä toivonkipinä. Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 73. 2006. 24 s.
Särkikoski T. Tiedon liekki. Kuinka Outokumpu loi keksinnön ja teki siitä kulttuurin. Suomen Tekniikan Historia Julkaisuja nro 1. Helsinki. 1999. 304 s.
Turunen M. Tienraivausta Pohjois-Karjalassa 1550-1990. Tiemuseon julkaisuja 14. Gummerus. Jyväskylä. 1996. 320 s.
Virtamo P. Puoli vuosisataa maakunnallista yhteistyötä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ry. 1936-1985. Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton julkaisuja n:o 55. Joensuu. 1986. 144 s.
Väisänen P. O. Maan hankkiminen ja asuttaminen//Naskila M. (toim.) Rakentamisen aika. Asutus ja maanhankinta. Maahankintalain 40-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki. 1984. S. 55-68.
Zetterberg S. Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta. Helsinki: WSOY, 2012. 543 s.

Еще

Статья научная